Se kuuluisa Strömsö ei siintänyt edes horisontissa tänään. Opiskelu tuntui sellaiselta tervanjuonnilta, että oksat pois. Aikuiskasvatustieteen oppimistehtävän aihe oli todella mielenkiintoinen, ja ehkä juuri siksi ärsytys hipoi maksimilukemiaan, kun työ ei edennyt lainkaan. Selasin lähdemateriaaleja kirjaimellisesti tunteja, enkä saanut tehtävänantoon mitään tolkkua. Vaikka kuinka yritin, kirjoitin mielestäni koko ajan asian vierestä tai tårta på tårtan -tyylillä toisen tehtävän kanssa. Tilannetta ei helpottanut yhtään se, että olin päättänyt, ja kalenteriin kirjannut, palauttavani valmiin tehtävän yliopistolle huomenna. Kaikki minut tuntevat tietävät, että…
